Viime kirjoituksessa jo hieman kerroinkin erilaisista tahoista Vantaan SM-hiihtojen takana. Nyt haluankin esitellä teille tarkemmin yhden Vantaan Hiihtoseuraan jäsenen, joka toimii kisoissa järjestelytoimikunnan vetäjänä.
Hyvät lukijat, järjestelytoimikunnan puheenjohtajana sekä Vantaan Hiihtoseuran kunniapuheenjohtajana toimii Seppo Räty.
Hänen hallinnoi kisojen järjestelykokonaisuutta. Haastattelussa hän kertoo kovin vaatimattomasti omasta tehtävästään. Seppo Räty kertoo, että tapahtumassa on töissä paljon ihmisiä, jotka hoitavat kisoihin liittyviä tärkeitä yksityiskohtia ja hänen tehtävänsä on pitää koko iso kokonaisuus hallussa.
Kisoissa ratkotaan Suomen Mestaruudet ja kisat ovat pitkälti viimeinen näytönpaikka Sotshiin tähtääville mies- ja naishiihtäjille. Kun TV on mukana kuvioissa ja kisa-aikataulut ovat hyvin tarkkoja, kisoissa eletään niin sanotusti minuuttiaikataululla.Seppo Räty kertoo, että haastavinta hänen tehtävässään kisoja ajatellen tulee olemaan se, että kaikki saadaan toimimaan hyvin sekä järkevästi ja ennen kaikkea aikataulussa. Viime kirjoituksessa nostin esille ison tapahtuman ja monen eri tahon ryhmätyötaidon. Räty kertookin yhdeksi hänen tehtävänsä haasteeksi saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen kisojen onnistumisen takia. Valtavan massan ohjaileminen ei siis ole lainkaan helppoa.
Kuinka Seppo Räty on päätynyt Vantaan hiihtoseuran toimintaan mukaan? Räty kertoo, että hän on tullut seuraan vuonna 1991 omien lapsiensa hiihtoharrastuksen kautta. Hänellä itsellään on kilpa- ja kuntohiihtäjän tausta, joten kauaa ei tarvinnut toimintaan mukaan lähtemistä miettiä. Räty on ollut pitkään seuran toiminnassa mukana ja jokainen seura, oli laji mikä hyvänsä, tarvitsee vapaaehtoisia jäseniä muun muassa vetäjiksi valmennuksiin ja talkootyöläisiksi.
Pyysin Seppo Rätyä kertomaan hänen mieleenpainuvimman hiihtokokemuksensa. Hän kertoo näin. ”Olisiko ollut vuonna 1976 kun voitelin oman poikani suksia. Keli ei ollut helppo. Oli tullut uutta lunta ja lämpötila oli nollassa. Poika kokeili voideltuja suksia ja kysyin, että toimiiko? Poika vastasi; muuten hyvä, mutta ei pidä eikä luista.”
Voin hyvin kuvitella hiihdosta innostuneen pojan sanovan tämän lauseen. Kuinkahan tämän hiihtäjän huoltojoukot muuttivat voitelua ja luistiko suksi mahdollisten muutosten jälkeen? Sitä ei tämä tarina kerro.
Tulevan talven hiihtäjälupausta ja vaatimattomasti latujen kuningatarta luonnollisesti hyvässä urheiluhengessä kiinnostaa se, kuinka paljon Seppo Rädylle tulee hiihtokilometrejä tulevana talvena. Hän jälleen vaatimattomaan tapaansa vastaa, että hyvinä talvina kilometrejä kertyy 1000. Mielestäni varsin kunnioitettava kilometrimäärä ottaen huomioon, kuinka paljon aikaa jää Vantaan Suomen mestaruushiihtojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle golfauksen, kävelyn, pyöräilyn, kuntosalin sekä kisojen järjestämisen jälkeen.
Tällä hetkellä on vaikea uskoa, että kyllä se talvi sieltä vielä tulee. Taitaa olla menossa syksyn pimein ja sateisin aika. Siitäkin huolimatta usko valkoiseen talveen on vankka! Messuilla sain huomata, että suomalaiseen tyyliin monella ihmisellä oli Etelä-Suomen lumitilanteeseen varsin epäileväinen mielipide. Perinteinen syksyn tuuli, harmaus ja vesisade, loistavasta messutunnelmasta huolimatta, ei saanut ihmisiä uskomaan lumiseen talveen.
Kirjoittaja itse poistuu etelän harmaudesta pohjoisen lumisiin maisemiin haistelemaan hiihtotuulia. Seuraamalla blogia saat selville mitä kaikkea tapahtuukaan, kun kirjoittaja pääsee testaamaan suksia monen vuoden tauon jälkeen.
Seuraavassa kirjoituksessa perehdymme siihen kuinka Etelä- Suomessa hiihdetään silloin kun lumi ei vielä ole maassa.
Mukavaa syksyistä viikkoa,
Johanna
Muistathan, että meidät löydät myös Facebookista
SM - hiihdot 2014 Vantaa
