Matti Heikkinen on tällä hetkellä Suomen yksi suurimmista maastohiihdon tähdistä. Heikkinen edustaa Vantaan Hiihtoseuraa ja hän on syntynyt 19.12.1983 Kajaanissa. Heikkinen on avioliitossa ja hänellä on kaksi lasta. Tällä hetkellä hän asuu ja opiskelee Jyväskylässä. Heikkinen opiskelupaikka Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulussa ja pääaineena on markkinointi.
Matti Heikkisen saavutuksia tähän mennessä:
- MM -Oslo 2011: Henkilökohtainen kulta 15km P ja 4. sija 4x10km viesti.
- MM-Liberec 2009: Henkilökohtainen pronssi 15km P ja pronssi 4x10km viestistä.
- Maailmancupissa
kaudella 2009-2010 parhaat sijoitukset 1., 3., 3., kokonaiscup 13. ja
distancecup 9. Tour de Ski kokonaiskilpailun 12. sija.
- Maailmancupissa kaudella 2008-09 parhaat sijoitukset 4., 6., 9., 12., 13. ja 15. Tour de skiin kokonaiskilpailussa 27.sija.
- SM-pronssi
10km V 2010 Keuruu. SM-hopea yleinen sarja 2009 Jämi 15km P. SM-pronssi
sprinttiviesti P 2009 Kontiolahti. SM-pronssi yleinen sarja 2006
Tampere 15km P. Yhteensä kuusi mitalia SM-viesteistä Joutsan Pommin
riveissä kausilta 2004-08.
- 12 henkilökohtaista nuorten
Suomenmestaruutta kausilta 2000-2006. Neljä kultaa ja hopea nuorten
SM-viesteistä Kainuun Hiihtoseuran riveissä kausilta 1999-2003.
Saimme kunnian haastatella Matti Heikkistä ja hän kertoi urastaan sekä kokemuksistaan näin.
1. Minkä takia aloitit hiihdon ja mikä on varhaisin hiihtomuistosi?
Heikkinen kertoi aloittaneensa hiihdon omasta halustaan 9 - vuotiaana liittyessään hiihtokouluun. Varhaisin hiihtomuisto vie lapsuuteen, jolloin Heikkinen hiihti koulusta kotiin hiekoitetulla tiellä. Vanhemmat eivät kuitenkaan olleet kovin tyytyväisiä tähän, koska Heikkisen käyttämät sukset eivät tämän hiihdon jälkeen olleet kovin hyvässä kunnossa.
2. Oliko hiihto pienestä pitäen lempilajisi ja selvä uravalinta?
Heikkinen sanoo harrastaneensa nuorena myös pesäpalloa, mutta hiihto oli kuitenkin pojan lempilaji heti pienestä pitäen. Yksilölaji on ollut hänelle aina mielekkäämpää. Hiihto oli jo 9-vuotiaalle Heikkiselle selvä uravalinta eikä hän ole koskaan ole vakavasti miettinyt muita lajeja ammattina.
3. Mikä on vaikein hiihtokokemuksesi?
Heikkinen kertoo, että hänen vaikeimpia hiihtokokemuksia ovat melkein kaikki 50 kilometrin hiihtokisat.
4. Onko vaikeuksia yhdistää hiihtoa, vapaa-aikaa ja perhe-elämää?
Heikkinen kokee vapaa-ajan ja hiihdon yhdistämisen vaativaksi, mutta ei mahdottomaksi. Hän totesi perhe-elämän ja hiihdon yhdistämisen vaativan paljon joustoa ja organisointitaitoja. Nämä taidot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet paljon. Perhe on mahdollisuuksien mukaan mukana leireillä ja kisoissa.
5. Mikä on näkökantasi julkisuuteen?
Matti Heikkinen sanoi, että julkisuus on osa urheilua. Omasta mielestään Heikkinen on onnistunut pitämään ammatin ja perhe-elämän erillään julkisuudessa.
6. Mitä tekisit, jos lopettaisit hiihtämisen?
Heikkinen kertoo, että hän palaisi opintojen pariin kauppakorkeakouluun, viettäisi enemmän vapaa-aikaa ja siirtyisi työelämään.
7. Miksi hiihto olisi hyvä harrastus myös kuntoilijalle? Miksi kannattaa aloittaa hiihdon harrastaminen?
Heikkisen mielestä suomalaiseen talveen kuuluu hiihto. Se on hyvä tapa huolehtia itsestään sekä päästä lähelle luontoa.
8. Miten kisakausi on lähtenyt käyntiin? Onko jotain uutta harjoittelussasi?
Matti Heikkisen kisakausi on lähtenyt hyvin käyntiin, eikä harjoittelussa ole suurempia muutoksia.
Koska SM - kisat lähestyvät, kysyimmekin Heikkiseltä mitä mieltä hän on Vantaan Hakunilan laduista. Heikkinen sanoi latujen olevan nopeat ja pärjätäkseen siellä hiihtäjällä pitää olla "paketti kunnossa."
Lopputerveisinä lukijoille Matti Heikkinen sanoi, että hiihtäminen on
iloinen asia ja SM-kisoja kannattaa jokaisen tulla katsomaan paikan
päälle Hakunilaan, koska siellä näkee kestävyysurheilun ja hiihdon
todellisen vaativuuden sekä rankkuuden.
Lisää Matti Heikkisestä
www.mattiheikkinen.fi
Muistakaa seurata myös
https://www.facebook.com/smvantaa
http://smvantaa.fi
maanantai 16. joulukuuta 2013
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
"Hiihdosta energiaa elämään" -seminaari 16.1.2014
Vantaan SM-hiihtojen yhteydessä ”Hiihdosta energiaa elämään” –seminaari 16.1.2014
Vantaan Hiihtoseuran ja Vantaan kaupungin 17.-19.1.2014 isännöimien SM-hiihtojen yhteydessä järjestetään liikuntaseminaari. Seminaarin teemana on liikunta osana kansanterveyttä ja esimerkkilajina maastohiihto. Seminaarissa käsitellään sekä koulu- että aikuisliikuntaa korkeatasoisten luentojen ja paneelikeskustelun muodossa.Seminaari on tarkoitettu yritysten HR- ja liikuntayhdyshenkilöille, opettajille, liikuntavirastoille ja –järjestöille, urheiluseuroille sekä median edustajille. Seminaarissa luennoi tunnettuja henkilöitä, muun muassa: Olympiakomitean pj Risto Nieminen, Valmentaja Toni Roponen ja lääketieteen lisensiaatti/LitM Harri Hakkarainen.
Seminaarin aika ja paikka: 16.1.2014 klo 12.30-16.30, Vantaan kaupungin valtuustosali, Asematie 7, Vantaa.
”Haluamme maksimoida mahdollisuuden kertoa ”kaiken hiihdosta”, kun kerran olemme valokeilassa kisojen järjestäjän ominaisuudessa. Kisapaikan Hiihtotori on yksi asia, mutta jäimme kaipaamaan vielä jotain faktisempaa tarjottavaksi esimerkiksi yrityksille ja heidän henkilöstövastuullisilleen. Tässä on tulos. Maastohiihto on kiistatta eräs parhaimpia ja terveyttäedistävimpiä kuntoilumuotoja ja nykyajan välineet tekevät siitä helpon harrastaa”, summaa idean isä ja vast’ikään Maastohiihto ry:n hallitukseen nimetty SM-kisojen markkinointivastaava Arto Suikka.
Hakunilassa hiihdetään jo täyttä häkää, latu on ollut kunnossa jo 10 päivää ja tällä hetkellä pituus on ratamestari Juha Savolaisen mukaan reilu 2,4 km. ”Seitsemän tykkiä ampuu lunta, kun lämpötilat sen sallivat – 5 astetta on ideaali, mutta -2 asteessakin lumetus onnistuu. Melkoinen lumikasa on jo valmiina, mutta lauha sää taas hillitsee lumentekoa. Vaan ei huoleta, kyllä 3,75 km valmistuu kisoihin mennessä”, toteaa ratamestari Savolainen tyynenä.
SM-hiihdot Vantaalla Hakunilan Urheilupuistossa 17.-19.1.2014, ohjelmassa 17.1. perjantaina henkilökohtaiset sprintit (V), 18.1. lauantaina naisten 10 km ja miesten 15km (P) sekä 19.1. sunnuntaina parisprintit (V).
Edelliset SM-kisat on Hakunilassa järjestetty v. 1990, 1997 ja 2008. Näiden lisäksi viimeiset kaksi vuotta VHS on järjestänyt Suomen Cup -osakilpailun, joten olosuhteet ja perusasiat ovat kunnossa. Tämänkertainen kisa on myös nk. FIS-kisa, jossa kilpailijoilla on mahdollisuus kerätä FIS-pisteitä.
Kisojen suojelijana Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen. Kisaisäntänä toimii VHS:n ex-maajoukkue-hiihtäjä Niklas Colliander.
SM-kisojen kotisivut www.smvantaa.fi, SM-kisat facebookissa https://www.facebook.com/smvantaa
Lisätietoja ja avainhenkilöiden yhteystietoja:
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Seppo Räty p. 0400-423140, seppo.raty@smvantaa.fi
Kilpailun johtaja Pasi Ruuth p. 050-5241307, pasi.ruuth@smvantaa.fi
Kilpailun TD Jussi Prykäri p. 050-4056757, jussi.prykari@hotmail.com
Myynti- ja markkinointiasiat Arto Suikka 0500-500131, arto.suikka@smvantaa.fi
Mediayhteydet Satu Kalajainen 040-5245286, satu.kalajainen@smvantaa.fi
Vantaan Hiihtoseuran ja Vantaan kaupungin 17.-19.1.2014 isännöimien SM-hiihtojen yhteydessä järjestetään liikuntaseminaari. Seminaarin teemana on liikunta osana kansanterveyttä ja esimerkkilajina maastohiihto. Seminaarissa käsitellään sekä koulu- että aikuisliikuntaa korkeatasoisten luentojen ja paneelikeskustelun muodossa.Seminaari on tarkoitettu yritysten HR- ja liikuntayhdyshenkilöille, opettajille, liikuntavirastoille ja –järjestöille, urheiluseuroille sekä median edustajille. Seminaarissa luennoi tunnettuja henkilöitä, muun muassa: Olympiakomitean pj Risto Nieminen, Valmentaja Toni Roponen ja lääketieteen lisensiaatti/LitM Harri Hakkarainen.
Seminaarin aika ja paikka: 16.1.2014 klo 12.30-16.30, Vantaan kaupungin valtuustosali, Asematie 7, Vantaa.
”Haluamme maksimoida mahdollisuuden kertoa ”kaiken hiihdosta”, kun kerran olemme valokeilassa kisojen järjestäjän ominaisuudessa. Kisapaikan Hiihtotori on yksi asia, mutta jäimme kaipaamaan vielä jotain faktisempaa tarjottavaksi esimerkiksi yrityksille ja heidän henkilöstövastuullisilleen. Tässä on tulos. Maastohiihto on kiistatta eräs parhaimpia ja terveyttäedistävimpiä kuntoilumuotoja ja nykyajan välineet tekevät siitä helpon harrastaa”, summaa idean isä ja vast’ikään Maastohiihto ry:n hallitukseen nimetty SM-kisojen markkinointivastaava Arto Suikka.
Hakunilassa hiihdetään jo täyttä häkää, latu on ollut kunnossa jo 10 päivää ja tällä hetkellä pituus on ratamestari Juha Savolaisen mukaan reilu 2,4 km. ”Seitsemän tykkiä ampuu lunta, kun lämpötilat sen sallivat – 5 astetta on ideaali, mutta -2 asteessakin lumetus onnistuu. Melkoinen lumikasa on jo valmiina, mutta lauha sää taas hillitsee lumentekoa. Vaan ei huoleta, kyllä 3,75 km valmistuu kisoihin mennessä”, toteaa ratamestari Savolainen tyynenä.
SM-hiihdot Vantaalla Hakunilan Urheilupuistossa 17.-19.1.2014, ohjelmassa 17.1. perjantaina henkilökohtaiset sprintit (V), 18.1. lauantaina naisten 10 km ja miesten 15km (P) sekä 19.1. sunnuntaina parisprintit (V).
Edelliset SM-kisat on Hakunilassa järjestetty v. 1990, 1997 ja 2008. Näiden lisäksi viimeiset kaksi vuotta VHS on järjestänyt Suomen Cup -osakilpailun, joten olosuhteet ja perusasiat ovat kunnossa. Tämänkertainen kisa on myös nk. FIS-kisa, jossa kilpailijoilla on mahdollisuus kerätä FIS-pisteitä.
Kisojen suojelijana Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen. Kisaisäntänä toimii VHS:n ex-maajoukkue-hiihtäjä Niklas Colliander.
SM-kisojen kotisivut www.smvantaa.fi, SM-kisat facebookissa https://www.facebook.com/smvantaa
Lisätietoja ja avainhenkilöiden yhteystietoja:
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Seppo Räty p. 0400-423140, seppo.raty@smvantaa.fi
Kilpailun johtaja Pasi Ruuth p. 050-5241307, pasi.ruuth@smvantaa.fi
Kilpailun TD Jussi Prykäri p. 050-4056757, jussi.prykari@hotmail.com
Myynti- ja markkinointiasiat Arto Suikka 0500-500131, arto.suikka@smvantaa.fi
Mediayhteydet Satu Kalajainen 040-5245286, satu.kalajainen@smvantaa.fi
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
Kivikon Hiihtohalli
Haastattelimme Kivikon hiihtohallin kylmäpuolen toiminnasta vastaavaa Stefan Fröbergiä. Hallin toiminnasta vastaa Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Fröberg huolehtii hallin toiminnasta yhdessä kollegansa Petteri Huurteen kanssa. Huurre vastaa kiinteistöstä kokonaisuudessaan ja Fröberg laduista sekä niihin liittyvistä asioista.
Fröberg kertoi hiihtohallin päätyneen Helsingin kaupungille konkurssihuutokaupassa. Halli oli yksityisessä omistuksessa, mutta meni konkurssiin loppuvuodesta 2011. Helsingin Kaupunki osti sen, koska oli ollut rahoittamassa hallin rakentamista.
Suurin osa hiihtohallin kävijöistä on aktiiviharrastajia, vuonna 2012 kävijämäärä oli 11 755 ja halli avattiin samana vuonna lokakuun toisella viikolla. Hiihto loppui kuitenkin joulukuun alkupuolella, kun maahan satoi lumi ja asiakkaat katosivat luonnon laduille.
Vuoden 2013 kävijämäärä tähän mennessä on 12 636 ja halli on avattu syyskuun loppupuolella. Etelän-Suomen lumitilanne tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että hiihtohallin laduilla viihdytään edellistä vuotta pidempään. Halli on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.00-22.00.
Hallin keinolumi vaihdettiin tänä vuonna ja sitä tykitettiin noin 10 000m3. Lumi on tykkilunta, jota tehtiin ulkona kevät – talvella 2013. Latuja on noin 800 metriä ja ladun leveys on 6-8 metriä. latuprofiilia on uudistettu vuoden 2012 talvesta. Hallin ladut huolletaan päivittäin ja latu ajetaan joka päivä kello 22.00 jälkeen, kun halli suljetaan. Näin latu ehtii kovettua ennen seuraavan aamun hiihtäjiä.
Stefan Fröberg kertoo harrastavansa hiihtoa satunnaisesti, noin kymmenen kertaa talvessa. Hän käy hiihtämässä Helsingin kaupungin latuja, jotta hän tietää, miltä ladut näyttävät asiakkaille.
Jutussa käytetyt Internet - sivut:
www.hel.fi
www.yle.fi (Kuvahaku)
www.metro.fi (Kuvahaku)
tiistai 5. marraskuuta 2013
SEPPO RÄTY, Vantaan Hiihtoseuran järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Noviisin hiihtokausi sen kun lähenee. Etelä-Suomessa ei vielä ole lunta saatu kuin hieman maata peittämään, mutta jo on kirjoittaja bongannut muutaman ”hiihtokausi avattu” Facebook -päivityksen. Kyseessä ei kuitenkaan ole luonnossa hiihdetyt avausmatkat, vaan Kivikon hiihtohallissa suoritetut ensimmäiset hiihtokilometrit. Ihanaa huomata, kuinka ihmiset sukset huollettuina ja intoa puhkuen ovat valmiita tulevan talven hiihtokauteen.
Viime kirjoituksessa jo hieman kerroinkin erilaisista tahoista Vantaan SM-hiihtojen takana. Nyt haluankin esitellä teille tarkemmin yhden Vantaan Hiihtoseuraan jäsenen, joka toimii kisoissa järjestelytoimikunnan vetäjänä.
Hyvät lukijat, järjestelytoimikunnan puheenjohtajana sekä Vantaan Hiihtoseuran kunniapuheenjohtajana toimii Seppo Räty.
Hänen hallinnoi kisojen järjestelykokonaisuutta. Haastattelussa hän kertoo kovin vaatimattomasti omasta tehtävästään. Seppo Räty kertoo, että tapahtumassa on töissä paljon ihmisiä, jotka hoitavat kisoihin liittyviä tärkeitä yksityiskohtia ja hänen tehtävänsä on pitää koko iso kokonaisuus hallussa.
Kisoissa ratkotaan Suomen Mestaruudet ja kisat ovat pitkälti viimeinen näytönpaikka Sotshiin tähtääville mies- ja naishiihtäjille. Kun TV on mukana kuvioissa ja kisa-aikataulut ovat hyvin tarkkoja, kisoissa eletään niin sanotusti minuuttiaikataululla.Seppo Räty kertoo, että haastavinta hänen tehtävässään kisoja ajatellen tulee olemaan se, että kaikki saadaan toimimaan hyvin sekä järkevästi ja ennen kaikkea aikataulussa. Viime kirjoituksessa nostin esille ison tapahtuman ja monen eri tahon ryhmätyötaidon. Räty kertookin yhdeksi hänen tehtävänsä haasteeksi saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen kisojen onnistumisen takia. Valtavan massan ohjaileminen ei siis ole lainkaan helppoa.
Kuinka Seppo Räty on päätynyt Vantaan hiihtoseuran toimintaan mukaan? Räty kertoo, että hän on tullut seuraan vuonna 1991 omien lapsiensa hiihtoharrastuksen kautta. Hänellä itsellään on kilpa- ja kuntohiihtäjän tausta, joten kauaa ei tarvinnut toimintaan mukaan lähtemistä miettiä. Räty on ollut pitkään seuran toiminnassa mukana ja jokainen seura, oli laji mikä hyvänsä, tarvitsee vapaaehtoisia jäseniä muun muassa vetäjiksi valmennuksiin ja talkootyöläisiksi.
Pyysin Seppo Rätyä kertomaan hänen mieleenpainuvimman hiihtokokemuksensa. Hän kertoo näin. ”Olisiko ollut vuonna 1976 kun voitelin oman poikani suksia. Keli ei ollut helppo. Oli tullut uutta lunta ja lämpötila oli nollassa. Poika kokeili voideltuja suksia ja kysyin, että toimiiko? Poika vastasi; muuten hyvä, mutta ei pidä eikä luista.”
Voin hyvin kuvitella hiihdosta innostuneen pojan sanovan tämän lauseen. Kuinkahan tämän hiihtäjän huoltojoukot muuttivat voitelua ja luistiko suksi mahdollisten muutosten jälkeen? Sitä ei tämä tarina kerro.
Tulevan talven hiihtäjälupausta ja vaatimattomasti latujen kuningatarta luonnollisesti hyvässä urheiluhengessä kiinnostaa se, kuinka paljon Seppo Rädylle tulee hiihtokilometrejä tulevana talvena. Hän jälleen vaatimattomaan tapaansa vastaa, että hyvinä talvina kilometrejä kertyy 1000. Mielestäni varsin kunnioitettava kilometrimäärä ottaen huomioon, kuinka paljon aikaa jää Vantaan Suomen mestaruushiihtojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle golfauksen, kävelyn, pyöräilyn, kuntosalin sekä kisojen järjestämisen jälkeen.
Tällä hetkellä on vaikea uskoa, että kyllä se talvi sieltä vielä tulee. Taitaa olla menossa syksyn pimein ja sateisin aika. Siitäkin huolimatta usko valkoiseen talveen on vankka! Messuilla sain huomata, että suomalaiseen tyyliin monella ihmisellä oli Etelä-Suomen lumitilanteeseen varsin epäileväinen mielipide. Perinteinen syksyn tuuli, harmaus ja vesisade, loistavasta messutunnelmasta huolimatta, ei saanut ihmisiä uskomaan lumiseen talveen.
Kirjoittaja itse poistuu etelän harmaudesta pohjoisen lumisiin maisemiin haistelemaan hiihtotuulia. Seuraamalla blogia saat selville mitä kaikkea tapahtuukaan, kun kirjoittaja pääsee testaamaan suksia monen vuoden tauon jälkeen.
Seuraavassa kirjoituksessa perehdymme siihen kuinka Etelä- Suomessa hiihdetään silloin kun lumi ei vielä ole maassa.
Mukavaa syksyistä viikkoa,
Johanna
Muistathan, että meidät löydät myös Facebookista
SM - hiihdot 2014 Vantaa
Viime kirjoituksessa jo hieman kerroinkin erilaisista tahoista Vantaan SM-hiihtojen takana. Nyt haluankin esitellä teille tarkemmin yhden Vantaan Hiihtoseuraan jäsenen, joka toimii kisoissa järjestelytoimikunnan vetäjänä.
Hyvät lukijat, järjestelytoimikunnan puheenjohtajana sekä Vantaan Hiihtoseuran kunniapuheenjohtajana toimii Seppo Räty.
Hänen hallinnoi kisojen järjestelykokonaisuutta. Haastattelussa hän kertoo kovin vaatimattomasti omasta tehtävästään. Seppo Räty kertoo, että tapahtumassa on töissä paljon ihmisiä, jotka hoitavat kisoihin liittyviä tärkeitä yksityiskohtia ja hänen tehtävänsä on pitää koko iso kokonaisuus hallussa.
Kisoissa ratkotaan Suomen Mestaruudet ja kisat ovat pitkälti viimeinen näytönpaikka Sotshiin tähtääville mies- ja naishiihtäjille. Kun TV on mukana kuvioissa ja kisa-aikataulut ovat hyvin tarkkoja, kisoissa eletään niin sanotusti minuuttiaikataululla.Seppo Räty kertoo, että haastavinta hänen tehtävässään kisoja ajatellen tulee olemaan se, että kaikki saadaan toimimaan hyvin sekä järkevästi ja ennen kaikkea aikataulussa. Viime kirjoituksessa nostin esille ison tapahtuman ja monen eri tahon ryhmätyötaidon. Räty kertookin yhdeksi hänen tehtävänsä haasteeksi saada kaikki puhaltamaan yhteen hiileen kisojen onnistumisen takia. Valtavan massan ohjaileminen ei siis ole lainkaan helppoa.
Kuinka Seppo Räty on päätynyt Vantaan hiihtoseuran toimintaan mukaan? Räty kertoo, että hän on tullut seuraan vuonna 1991 omien lapsiensa hiihtoharrastuksen kautta. Hänellä itsellään on kilpa- ja kuntohiihtäjän tausta, joten kauaa ei tarvinnut toimintaan mukaan lähtemistä miettiä. Räty on ollut pitkään seuran toiminnassa mukana ja jokainen seura, oli laji mikä hyvänsä, tarvitsee vapaaehtoisia jäseniä muun muassa vetäjiksi valmennuksiin ja talkootyöläisiksi.
Pyysin Seppo Rätyä kertomaan hänen mieleenpainuvimman hiihtokokemuksensa. Hän kertoo näin. ”Olisiko ollut vuonna 1976 kun voitelin oman poikani suksia. Keli ei ollut helppo. Oli tullut uutta lunta ja lämpötila oli nollassa. Poika kokeili voideltuja suksia ja kysyin, että toimiiko? Poika vastasi; muuten hyvä, mutta ei pidä eikä luista.”
Voin hyvin kuvitella hiihdosta innostuneen pojan sanovan tämän lauseen. Kuinkahan tämän hiihtäjän huoltojoukot muuttivat voitelua ja luistiko suksi mahdollisten muutosten jälkeen? Sitä ei tämä tarina kerro.
Tulevan talven hiihtäjälupausta ja vaatimattomasti latujen kuningatarta luonnollisesti hyvässä urheiluhengessä kiinnostaa se, kuinka paljon Seppo Rädylle tulee hiihtokilometrejä tulevana talvena. Hän jälleen vaatimattomaan tapaansa vastaa, että hyvinä talvina kilometrejä kertyy 1000. Mielestäni varsin kunnioitettava kilometrimäärä ottaen huomioon, kuinka paljon aikaa jää Vantaan Suomen mestaruushiihtojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle golfauksen, kävelyn, pyöräilyn, kuntosalin sekä kisojen järjestämisen jälkeen.
Tällä hetkellä on vaikea uskoa, että kyllä se talvi sieltä vielä tulee. Taitaa olla menossa syksyn pimein ja sateisin aika. Siitäkin huolimatta usko valkoiseen talveen on vankka! Messuilla sain huomata, että suomalaiseen tyyliin monella ihmisellä oli Etelä-Suomen lumitilanteeseen varsin epäileväinen mielipide. Perinteinen syksyn tuuli, harmaus ja vesisade, loistavasta messutunnelmasta huolimatta, ei saanut ihmisiä uskomaan lumiseen talveen.
Kirjoittaja itse poistuu etelän harmaudesta pohjoisen lumisiin maisemiin haistelemaan hiihtotuulia. Seuraamalla blogia saat selville mitä kaikkea tapahtuukaan, kun kirjoittaja pääsee testaamaan suksia monen vuoden tauon jälkeen.
Seuraavassa kirjoituksessa perehdymme siihen kuinka Etelä- Suomessa hiihdetään silloin kun lumi ei vielä ole maassa.
Mukavaa syksyistä viikkoa,
Johanna
Muistathan, että meidät löydät myös Facebookista
SM - hiihdot 2014 Vantaa
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Seura kisojen takana, suunnittelua ja yhteistyötä
Viime kirjoituksessa esittelin Hyvinkään Laurea–ammattikorkeakoululaiset, jotka vastaavat SM – hiihdot 2014 Vantaa – tapahtuman sosiaalisen median markkinoinnista ja ylläpitämisestä. Tällä kertaa esittelen yhden tärkeimmistä tahoista eli Vantaan Hiihtoseura ry:n, joka järjestää kilpailut. En missään nimessä väheksy muitakaan yhteistyötahoja tai -kumppaneita, jotka ovat mukana niin järjestelyissä kuin itse kilpailuissa, kaikki yhdessähän ovat tekemässä kisoja! Mukaan lukien paikalle tulevat katsojat sekä totta kai kilpailussa hiihtävät urheilijat.
On äärettömän mielenkiintoista olla seuraamassa kisojen järjestämistä jo tässä vaiheessa. Olemmekin päässeet mukaan sekä markkinointipalaveriin että televisioinnin ennakkokatselmukseen. Varmasti monelle, itseni mukaan lukien, ei edes tule mieleen mitä kaikkea tuollaisen valtavan tapahtuman järjestäminen vaatii ja kuinka monta kuukautta ennen ensimmäiset sähköpostit vaihdetaan ja suunnitteluhetket pidetään. Monen muun kirjoituksen lisäksi blogin tarkoitus on tuoda lukijoille esille se valtava panostus ja suunnittelu mitä kisojen eteen tehdään. Kaikkihan saadaan varmasti järjestettyä eri alojen ammatti-ihmisten toimesta ja sitten onkin enää tämä luonnon järjestämä jännitysnäytelmä: Onko kisoissa tarpeeksi lunta ja onko tammikuussa Vantaalla talvi vai sataako vettä niin kuin syksyllä konsanaan.
Vantaan Hiihtoseura ry on maastohiihdon erikoisseura ja sen tarkoitus on hiihtoharrastuksen lisääminen lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Kilpaurheilun lisäksi seura tarjoaa hiihtoon liittyvää koulutusta, valmennusta, neuvontaa, leirejä, kunto – ja hiihtokoulutoimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Jäseniä seurassa on lähes 700 ja jäsenmäärä on vahvassa kasvussa.
Sen lisäksi Vantaan hiihtoseura järjestää myös monipuolisesti muutakin toimintaa, muun muassa Skiexpo - talviurheilumessuilla maastohiihtovälineiden Kamapörssin. Seura osallistuu aktiivisesti yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin ja urheilutapahtumien järjestämiseen. Vantaan Hiihtoseura tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti yleisurheiluseura Kenttäurheilijat -58:n ja suunnistusseura Pihkaniskojen kanssa. Seura järjestää myös voide- ja välinekoulutuksia sekä erikseen sovitusti yrityksille hiihtoon liittyviä tapahtumia.
Tämän lisäksi seura on luokiteltu SHL:n valioseuraksi ja Nuori Suomi Sinettiseuraksi. Sinettiseurat ovat nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Vantaan Hiihtoseurassa on yli 70 lisenssin tai Skipassin omaavaa hiihtäjää.
Mikä on Skipassi? Nyt kun opettelen hiihtoon liittyvää sanastoa, niin kerron sen teillekin! Skipassi on edullinen hiihtolajien harrastajan lisenssituote. Se tarjoaa ryhmävakuutusturvan hiihtolajien harrastuksiin, koulutus, liikunta ja valmennusleireille sekä näihin välittömästi liittyville meno – ja paluumatkoille. Se oikeuttaa myös harrastamisen lisäksi osallistumaan tietyntasoisiin kilpailuihin.
Lisenssihiihtäjien määrä on jäsenmäärän myötä kasvanut.
Tällä hetkellä seuran menestyksekkäin urheilija on maajoukkueeseenkin kuuluva Matti Heikkinen (MM – kulta, Holmenkollen 2011 ja MM – pronssi, Liberec 2009). SM – hiihto 2014 Vantaa -tapahtuman kisaisäntänä toimii Vantaan Hiihtoseuran kasvatti, keväällä valitettavasti hiihtouransa lopettanut Niklas Colliander.
Aikasemmin jo mainitsinkin sen, että olemme päässeet mukaan seuraamaan muutamia palavereita. Osallistuimme yhdessä tiimimme projektipäällikön, Elsin kanssa televisioinnin ennakkokatselmukseen. Tapaaminen alkoi Hakunilan Uimahallissa järjestettävällä alkupalaverilla, missä oli paikalla televisioinnista vastaavan Ylen henkilökuntaa, Suomen Hiihtoliiton sekä Vantaan Hiihtoseuran edustajat ja SM – hiihdot 2014 Vantaa -tapahtuman järjestelyistä vastaavia henkilöitä sekä me.
Neuvotteluhuoneessa pidetyn palaverin jälkeen ryhmä jalkautui ja lähti tutustumaan hiihtomaastoon sekä katsomaan kameroille oikeat paikat. Oli mielenkiintoista seurata kuinka kuvauksen ammattilaiset pystyivät näkemään sateisen urheilupuiston lumisena hiihtostadionina ja miettimään kisojen vaatimat järjestelyt, sen tuomat ongelmat sekä asettumaan kuvaajan, mutta toisaalta myös katsojan paikalle niin, että kisojen TV – lähetyksistä saadaan mahdollisimman hyvä kokonaisuus kaikille. Ammattitaidon tuomasta osaamisesta esimerkkinä on se, että kuvausryhmä pystyy ja osaa hahmottaa sen kuinka pitkälle luonnonvalo tammikuun puolessa välissä riittää ja tämä täytyy, totta kai, ottaa huomioon kilpailuaikoja pohdittaessa. Samalla nousee esiin myös ryhmätyötaito. Tarkoitan sitä, että useiden eri tahojen ihmiset pystyvät tekemään töitä yhdessä, näkevät tässä vaiheessa järjestelyjä saman lopputuloksen ja saavat yhdessä aikaiseksi nämä kilpailut.
On jännittävää seurata kuinka tästä palaverista edetään siihen pisteeseen, kun kisat ovat käynnissä ja näkyvät Ylen TV -kanavilla. Katsojiahan television ääreen odotetaan noin 1,3 miljoonaa. Toivon kuitenkin, että te lukijat olette paikan päällä katsomassa kisoja, kannustamassa kisaajia ja luomassa kisatunnelmaa, ettekä nostamassa tuota TV -lähetyksen katsojamäärää. Sitähän tässä tavoitellaan – saada hiihdosta kiinnostuneita ihmisiä tapahtumaan paikan päälle mukaan ja luomaan osaltaan sitä isojen kisojen huippufiilistä.
Aurinkoista ja talvista viikkoa,
Johanna
Kirjoituksen pohjana käytetyt sivut
www.vantaanhiihtoseura.fi
www.hiihtoliitto.fi
On äärettömän mielenkiintoista olla seuraamassa kisojen järjestämistä jo tässä vaiheessa. Olemmekin päässeet mukaan sekä markkinointipalaveriin että televisioinnin ennakkokatselmukseen. Varmasti monelle, itseni mukaan lukien, ei edes tule mieleen mitä kaikkea tuollaisen valtavan tapahtuman järjestäminen vaatii ja kuinka monta kuukautta ennen ensimmäiset sähköpostit vaihdetaan ja suunnitteluhetket pidetään. Monen muun kirjoituksen lisäksi blogin tarkoitus on tuoda lukijoille esille se valtava panostus ja suunnittelu mitä kisojen eteen tehdään. Kaikkihan saadaan varmasti järjestettyä eri alojen ammatti-ihmisten toimesta ja sitten onkin enää tämä luonnon järjestämä jännitysnäytelmä: Onko kisoissa tarpeeksi lunta ja onko tammikuussa Vantaalla talvi vai sataako vettä niin kuin syksyllä konsanaan.
Vantaan Hiihtoseura ry on maastohiihdon erikoisseura ja sen tarkoitus on hiihtoharrastuksen lisääminen lasten, nuorten ja aikuisten keskuudessa. Kilpaurheilun lisäksi seura tarjoaa hiihtoon liittyvää koulutusta, valmennusta, neuvontaa, leirejä, kunto – ja hiihtokoulutoimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Jäseniä seurassa on lähes 700 ja jäsenmäärä on vahvassa kasvussa.
Sen lisäksi Vantaan hiihtoseura järjestää myös monipuolisesti muutakin toimintaa, muun muassa Skiexpo - talviurheilumessuilla maastohiihtovälineiden Kamapörssin. Seura osallistuu aktiivisesti yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin ja urheilutapahtumien järjestämiseen. Vantaan Hiihtoseura tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti yleisurheiluseura Kenttäurheilijat -58:n ja suunnistusseura Pihkaniskojen kanssa. Seura järjestää myös voide- ja välinekoulutuksia sekä erikseen sovitusti yrityksille hiihtoon liittyviä tapahtumia.
Tämän lisäksi seura on luokiteltu SHL:n valioseuraksi ja Nuori Suomi Sinettiseuraksi. Sinettiseurat ovat nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Vantaan Hiihtoseurassa on yli 70 lisenssin tai Skipassin omaavaa hiihtäjää.
Mikä on Skipassi? Nyt kun opettelen hiihtoon liittyvää sanastoa, niin kerron sen teillekin! Skipassi on edullinen hiihtolajien harrastajan lisenssituote. Se tarjoaa ryhmävakuutusturvan hiihtolajien harrastuksiin, koulutus, liikunta ja valmennusleireille sekä näihin välittömästi liittyville meno – ja paluumatkoille. Se oikeuttaa myös harrastamisen lisäksi osallistumaan tietyntasoisiin kilpailuihin.
Lisenssihiihtäjien määrä on jäsenmäärän myötä kasvanut.
Tällä hetkellä seuran menestyksekkäin urheilija on maajoukkueeseenkin kuuluva Matti Heikkinen (MM – kulta, Holmenkollen 2011 ja MM – pronssi, Liberec 2009). SM – hiihto 2014 Vantaa -tapahtuman kisaisäntänä toimii Vantaan Hiihtoseuran kasvatti, keväällä valitettavasti hiihtouransa lopettanut Niklas Colliander.
Aikasemmin jo mainitsinkin sen, että olemme päässeet mukaan seuraamaan muutamia palavereita. Osallistuimme yhdessä tiimimme projektipäällikön, Elsin kanssa televisioinnin ennakkokatselmukseen. Tapaaminen alkoi Hakunilan Uimahallissa järjestettävällä alkupalaverilla, missä oli paikalla televisioinnista vastaavan Ylen henkilökuntaa, Suomen Hiihtoliiton sekä Vantaan Hiihtoseuran edustajat ja SM – hiihdot 2014 Vantaa -tapahtuman järjestelyistä vastaavia henkilöitä sekä me.
Neuvotteluhuoneessa pidetyn palaverin jälkeen ryhmä jalkautui ja lähti tutustumaan hiihtomaastoon sekä katsomaan kameroille oikeat paikat. Oli mielenkiintoista seurata kuinka kuvauksen ammattilaiset pystyivät näkemään sateisen urheilupuiston lumisena hiihtostadionina ja miettimään kisojen vaatimat järjestelyt, sen tuomat ongelmat sekä asettumaan kuvaajan, mutta toisaalta myös katsojan paikalle niin, että kisojen TV – lähetyksistä saadaan mahdollisimman hyvä kokonaisuus kaikille. Ammattitaidon tuomasta osaamisesta esimerkkinä on se, että kuvausryhmä pystyy ja osaa hahmottaa sen kuinka pitkälle luonnonvalo tammikuun puolessa välissä riittää ja tämä täytyy, totta kai, ottaa huomioon kilpailuaikoja pohdittaessa. Samalla nousee esiin myös ryhmätyötaito. Tarkoitan sitä, että useiden eri tahojen ihmiset pystyvät tekemään töitä yhdessä, näkevät tässä vaiheessa järjestelyjä saman lopputuloksen ja saavat yhdessä aikaiseksi nämä kilpailut.
On jännittävää seurata kuinka tästä palaverista edetään siihen pisteeseen, kun kisat ovat käynnissä ja näkyvät Ylen TV -kanavilla. Katsojiahan television ääreen odotetaan noin 1,3 miljoonaa. Toivon kuitenkin, että te lukijat olette paikan päällä katsomassa kisoja, kannustamassa kisaajia ja luomassa kisatunnelmaa, ettekä nostamassa tuota TV -lähetyksen katsojamäärää. Sitähän tässä tavoitellaan – saada hiihdosta kiinnostuneita ihmisiä tapahtumaan paikan päälle mukaan ja luomaan osaltaan sitä isojen kisojen huippufiilistä.
Aurinkoista ja talvista viikkoa,
Johanna
Kirjoituksen pohjana käytetyt sivut
www.vantaanhiihtoseura.fi
www.hiihtoliitto.fi
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Oman elämänsä hiihtosankarit
Tässä se on! Vantaan SM - hiihdot 2014 - tapahtuman ensimmäinen blogi! Blogissa pääset seuraamaan tavallisen tallaajan tutustumismatkaa hiihdon maailmaan. Oma hiihtourani on loppunut ainakin 15 vuotta sitten. Olen kuitenkin päättänyt, että seuraavien kuukausien aikana tulen nousemaan niin suksille kuin suksilla takaisin ladulle ja tiedän, missä Suomen nykyhiihto menee ja kuka sitä hallitsee. Seuraamalla tätä blogia, tiedät sinäkin!
Olen kuitenkin innosta puhisten lähtenyt SM -hiihdot 2014 Vantaa - projektiin mukaan. Projektitiimiimme kuuluu seitsemän Hyvinkään Laurea -ammattikorkeakouluopiskelijaa ja pääasiassa tehtävänämme on ylläpitää ja markkinoida sosiaalisen median kanavia, kuten Facebookia ja tätä blogia. Toki toimenkuvia on muitakin liittyen esimerkiksi printtimainontaan ja kouluyhteistyöhön. Itse toimin kaikkien muiden tehtävien ohessa projektin sihteerin roolissa ja minulla on ilo ja kunnia kirjoittaa teille ajatuksia ja tuntemuksia hiihtoon tutustumisesta sekä tuoda esille mielenkiintoisia henkilöitä ja kaikkea sitä, mitä kuuluukaan hiihtoon urheilulajina ja totta kai, kertoa ja seurata itse tapahtuman suunnittelua ja järjestelyjä.
Mutta onpas kyllä huippua olla tässä tiimissä ja varsinkin tässä koko projektissa mukana! Hiihto valkenee itselle ja toivottavasti myös muille aivan uusin silmin! Kaikki tämä huipentuu, kun Vantaan Hiihtoseura järjestää SM – hiihdot Vantaalla 17.1. - 19.1.2014! Kaikki mukaan Hakunilaan, mekin olemme siellä!
Tässä kirjoituksessa jokainen tiimimme jäsen kertoo hieman omia ajatuksiaan hiihdosta sekä omasta toimenkuvastaan projektissa. Toivottavasti nämä tarinat saavat teidätkin hetkeksi muistelemaan ei ehkä sitä kamalinta, mutta hauskinta ja kivointa kokemustanne hiihdosta.
Olen Johanna, nuorempana hiihdin jonkin verran, mutta aikuisiän hiihtokokemuksissa ei ole kyllä kehumista. Hiihtointoni laantui kun ikää tuli, enkä halunnut omistaa suksia, koska kaikki se intohimo hiihtämiseen oli murskattu, jos ei koulussa, niin yhteisillä pohjoisen lomilla vanhempien, tarkemmin ottaen isäni toimesta. Ja nyt, näin aikuisena minulla ei ole tietoa saatikka taitoa koko lajiin. Mieleeni nousee ainoastaan kamalin hiihtokokemukseni, joka saa minut edelleenkin voimaan pahoin ja jätän jälleen hiihtohaaveeni. Toki olen yrittänyt hiihtää vuosien varrella aina silloin tällöin, mutta ei! Kun suksi ei luista, niin se ei luista. Aikoinaan, niin kuin joka vuosi, olimme perinteisesti Rukalla viettämässä hiihtolomaa. Eräänä päivänä isäni, joka tykkäsi hiihtää, mutta ei varmasti tajunnut noin 10 -vuotiaiden tyttäriensä rajallisia jaksamisia, päätti, että koko perhe lähtee hiihtämään pienen lenkin ylläpidetyille laduille. Alkuunhan reissu oli oikein mukava, naurua riitti ja laduilla päästiin eteenpäin. Rukalla ladut on tehty niin, jotta ihmiset pysyvät jossain ruodussa lenkeillänsä, on reitit ja niiden pituudet merkattu. Ilmeisesti isäni kärsi jo tuolloin heikentyneestä näöstä, koska pian löysimme itsemme reilun 10 km lenkiltä, josta ei enää siinä vaiheessa kannattanut kääntyä takaisinkaan. Muistan kyllä istuneeni jossain laavussa eväitä syömässä, mutta kaikista parhaiten mieleeni on jäänyt se lapsen kokema tuska ja vääryys ”Jaksa vielä hetki, olemme aivan pian perillä”. Pianhan se on tuntienkin päästä, voimattomana, väsyneenä ja kiukkuisena. Taisi perheestämme joku luovuttaa ja kantaakin suksiansa. Tämän reissun jälkeen hiihtäminen sai jäädä, isä on saanut mennä lenkeillensä yksin ja me perheen muut jäsenet olemme keskittyneet johonkin muuhun. Tosin äiti sekä sisko ovat löytäneet lajin jo uudestaan, minä jääräpäisyyttäni vielä harkitsen.
Nimeni on Antti ja ensimmäinen kosketukseni hiihtoon on tullut jo varsin nuorena. Sukuni on hiihtohullua kansaa, joten lajilta en ole itsekään välttynyt. Ensimmäiset sukseni olen saanut lahjaksi kaksi- tai kolmevuotiaana ja sen jälkeen välineitä päivitettiin tiuhaan. Ensimmäisiin kilpailuihini olen voitokkaasti osallistunut neljävuotiaana. Neljävuotiaana alkanut ”hiihtourani”, kesti jopa kymmenkunta vuotta. Tähän aikaan mahtui lähinnä yleisurheiluharrastuksen ehdolla ja ohella, lähinnä piirikunnallisiin osallistumista ja muutamiin isompiinkin kilpailuihin lähdin mukaan. Pienellä paikkakunnalla asuneena ei juuri muita harrastusvaihtoehtoja ollut. Vuosiin mahtui niin onnistumisia kuin pettymyksiä, mutta silti ikimuistoisimmat hiihtohetket olen kokenut penkkiurheilijana. Nykyään hiihdän omaksi ilokseni muutamia kertoja talvessa ja seuraan hiihtoa television välityksellä ja joskus paikanpäälläkin.
Toimin Laurean viestintätiimissä projektityöntekijänä ja vastaan tiimin puolesta kisojen printtimainonnasta. Koska urheilu kiinnostaa, projektiin hakeminen oli itsestään selvyys. Tavoitteena on myös menestyä tiiminvälisissä hiihtokilpailuissa, etenkin sprinttimatkalla:)
Nimeni on Elsi van Beukering, opiskelen Hyvinkäällä Laurea Ammattikorkeakoulussa ja toimin Vantaan SM-hiihdot 2014 projektissa projektijohtajana, tehtäväni on siis huolehtia siitä että projekti tulee toteutumaan toimeksiantajan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Elävin muistoni hiihdosta on ala-aste ajoilta, koulun liikuntapäivältä. Oli aurinkoinen pakkaspäivä, kun lähdimme hiihtämään Helsingin Paloheinään. Alku sujuikin mukavasti, mutta noin puolessa välissä hiihtomatkaa tuli jyrkempi alamäki, joka päättyi mutkaan. Vauhti taisi päästä liian kovaksi ja mäen laskettuani suorastaan syöksyin ulos ladulta hankeen ja siinä rytäkässä suksikin katkesi. Tuon päivän jälkeen en ole suksia jalkaani laittanut. Kyse ei ole pelosta, pikemminkin vain totesin itselleni, ettei hiihto ole minun lajini. Nyt aikuisiällä olisi mukavaa kokeilla lajia uudestaan, ehkäpä tämän projektin kautta löydän uuden harrastuksen itselleni.
Nimeni on Rasmus ja olen 21-vuotias miehenalku, joka on aina ollut kiinnostunut hiihdosta. Nuorempana tuli talvisin hiihdettyä satoja kilometrejä, mutta lähiaikoina hiihtoa on enimmäkseen tullut seurattua televisoista. Hiihdon tilalle on tullut muita harrastuksia. Tähän projektiin halusin siksi, että aihe kiinnosti minua ja halusin haastaa itseni tämän kokoluokan projektissa. Projektissa toimin Facebook - tiimissä, joka vastaa Facebookkiin tehdystä materiaalista ja markkinoinnista.
Olen Saara ja SM – hiihdot 2014 Vantaa - projektitiimissä päätehtäviini kuuluu Facebook – sivujen ylläpitäminen. Teen myös muita projektiin liittyviä tehtäviä yhdessä muun tiimin kanssa.
Tarinani hiihdon parissa on erittäin lyhyt mutta sitäkin loistokkaampi. Ikää oli viisi vuotta ja sain joululahjaksi kummitädiltäni porkat ja sukset. Niille tuli käyttöä, kun päiväkodissa koitti Muumi - hiihtokisat ja yhtenä tehtävänä oli suorittaa erittäin hankalaksi osoittautunut Lapin käännös. Lapin käännös tarkoittaa kääntymistä ladulla 180 astetta. Kilpailussa oli tarkoitus suorittaa useampi tehtävä, mutta oma päiväni kului lapin käännöksen parissa.
Kaikesta huolimatta päivä päättyi onnellisesti, kun vihdoin suoritin tämän niin vaikeana pitämäni tehtävän. Vaikka en pääsytkään palkintosijoille Muumi -hiihtokilpailussa, äiti palkitsi minut kuumalla kaakaolla vaahtokarkkien kera ja kannustavilla sanoilla. Nykyään olen loistava Lapin käännöksen tekijä.
Olen Selina ja projektitiimissä kuulun ryhmään, joka vastaa printtimainonnasta. Toki autan myös muissa projektiin liittyvissä tehtävissä ja asioissa. Minusta hiihto on hieno laji. Siitä kun itse olen viimeksi hiihtänyt, on tosin muutama tovi vierähtänyt mutta muistikuvat ovat ihastuttavia. Mitään hauskoja kommelluksia tai suuria seikkailuja en ole kokenut, vaikka varsinkin pikkuisena tuli sivakoitua metsässä harva se päivä. Jos asuisin hyvän hiihtoladun lähellä ja minulla olisi sukset niin voisin kuvitella harrastavani hiihtoa, ainakin siihen asti kunnes onnistuin telomaan itseni.
Olen Henna Differt, 20-vuotias juuri liiketalouden opinnot aloittanut ja toivottavasti tuleva tradenomi. Tässä SM-hiihtoprojektissa työskentelen yhdessä muiden tiimin jäsenten kanssa ja vastuullani on muun muassa julistekoordinointi. On varmasti hauskaa nähdä ja kokea lajia näin vähän erilaisesta näkökulmasta tämän projektin kautta! Oma hiihtotaipaleeni ei ole kovin pitkä ja siihen kuuluvat lähinnä koulun pakolliset hiihto-osuudet sekä muutamat itsenäiset hiihtoyritykset. Tykkään kyllä hiihtämisestä silloin kun kaikki sujuu, on mukavaa liikkua talvella luonnossa ja mennä kovaa alamäkiä. Nyt en ole moneen talveen suksiin koskenut, vaikka sellaiset jostain varastosta saattavat löytyä. Nuorempana tuli hiihdettyä monia latuja esimerkiksi Levin reissuilla siinä missä muut laskettelivat laudalla. Vaikka hiihtoa lajina en niin paljon tunnekaan, on mielipiteeni hyvin positiivinen. Harrastetasolla se antaa kaikille mahdollisuuden ja se on helppo aloittaa sekä tekniikka aika nopea oppia. Kilpailutasolla siinä on erilaisia lajeja, joita on jännittävää seurata katsojan näkökulmasta paikan päällä tai kotisohvalta.
SM –hiihdot 2014 Vantaa – projektin avulla meillä on mieletön mahdollisuus päästä seuraamaan hiihtoa eturivistä. Varmasti tulemme oppimaan paljon lajista ja eihän sitä vielä tiedä, mistä kaikkialta itsemme löydämme.
On aika etsiä jokaisen sisäinen hiihtäjä, vaikka lunta ei vielä olekaan ja alkaa valmistautua tulevan talven koitoksiin.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille,
Johanna
Olen kuitenkin innosta puhisten lähtenyt SM -hiihdot 2014 Vantaa - projektiin mukaan. Projektitiimiimme kuuluu seitsemän Hyvinkään Laurea -ammattikorkeakouluopiskelijaa ja pääasiassa tehtävänämme on ylläpitää ja markkinoida sosiaalisen median kanavia, kuten Facebookia ja tätä blogia. Toki toimenkuvia on muitakin liittyen esimerkiksi printtimainontaan ja kouluyhteistyöhön. Itse toimin kaikkien muiden tehtävien ohessa projektin sihteerin roolissa ja minulla on ilo ja kunnia kirjoittaa teille ajatuksia ja tuntemuksia hiihtoon tutustumisesta sekä tuoda esille mielenkiintoisia henkilöitä ja kaikkea sitä, mitä kuuluukaan hiihtoon urheilulajina ja totta kai, kertoa ja seurata itse tapahtuman suunnittelua ja järjestelyjä.
Mutta onpas kyllä huippua olla tässä tiimissä ja varsinkin tässä koko projektissa mukana! Hiihto valkenee itselle ja toivottavasti myös muille aivan uusin silmin! Kaikki tämä huipentuu, kun Vantaan Hiihtoseura järjestää SM – hiihdot Vantaalla 17.1. - 19.1.2014! Kaikki mukaan Hakunilaan, mekin olemme siellä!
Tässä kirjoituksessa jokainen tiimimme jäsen kertoo hieman omia ajatuksiaan hiihdosta sekä omasta toimenkuvastaan projektissa. Toivottavasti nämä tarinat saavat teidätkin hetkeksi muistelemaan ei ehkä sitä kamalinta, mutta hauskinta ja kivointa kokemustanne hiihdosta.
Olen Johanna, nuorempana hiihdin jonkin verran, mutta aikuisiän hiihtokokemuksissa ei ole kyllä kehumista. Hiihtointoni laantui kun ikää tuli, enkä halunnut omistaa suksia, koska kaikki se intohimo hiihtämiseen oli murskattu, jos ei koulussa, niin yhteisillä pohjoisen lomilla vanhempien, tarkemmin ottaen isäni toimesta. Ja nyt, näin aikuisena minulla ei ole tietoa saatikka taitoa koko lajiin. Mieleeni nousee ainoastaan kamalin hiihtokokemukseni, joka saa minut edelleenkin voimaan pahoin ja jätän jälleen hiihtohaaveeni. Toki olen yrittänyt hiihtää vuosien varrella aina silloin tällöin, mutta ei! Kun suksi ei luista, niin se ei luista. Aikoinaan, niin kuin joka vuosi, olimme perinteisesti Rukalla viettämässä hiihtolomaa. Eräänä päivänä isäni, joka tykkäsi hiihtää, mutta ei varmasti tajunnut noin 10 -vuotiaiden tyttäriensä rajallisia jaksamisia, päätti, että koko perhe lähtee hiihtämään pienen lenkin ylläpidetyille laduille. Alkuunhan reissu oli oikein mukava, naurua riitti ja laduilla päästiin eteenpäin. Rukalla ladut on tehty niin, jotta ihmiset pysyvät jossain ruodussa lenkeillänsä, on reitit ja niiden pituudet merkattu. Ilmeisesti isäni kärsi jo tuolloin heikentyneestä näöstä, koska pian löysimme itsemme reilun 10 km lenkiltä, josta ei enää siinä vaiheessa kannattanut kääntyä takaisinkaan. Muistan kyllä istuneeni jossain laavussa eväitä syömässä, mutta kaikista parhaiten mieleeni on jäänyt se lapsen kokema tuska ja vääryys ”Jaksa vielä hetki, olemme aivan pian perillä”. Pianhan se on tuntienkin päästä, voimattomana, väsyneenä ja kiukkuisena. Taisi perheestämme joku luovuttaa ja kantaakin suksiansa. Tämän reissun jälkeen hiihtäminen sai jäädä, isä on saanut mennä lenkeillensä yksin ja me perheen muut jäsenet olemme keskittyneet johonkin muuhun. Tosin äiti sekä sisko ovat löytäneet lajin jo uudestaan, minä jääräpäisyyttäni vielä harkitsen.
Nimeni on Antti ja ensimmäinen kosketukseni hiihtoon on tullut jo varsin nuorena. Sukuni on hiihtohullua kansaa, joten lajilta en ole itsekään välttynyt. Ensimmäiset sukseni olen saanut lahjaksi kaksi- tai kolmevuotiaana ja sen jälkeen välineitä päivitettiin tiuhaan. Ensimmäisiin kilpailuihini olen voitokkaasti osallistunut neljävuotiaana. Neljävuotiaana alkanut ”hiihtourani”, kesti jopa kymmenkunta vuotta. Tähän aikaan mahtui lähinnä yleisurheiluharrastuksen ehdolla ja ohella, lähinnä piirikunnallisiin osallistumista ja muutamiin isompiinkin kilpailuihin lähdin mukaan. Pienellä paikkakunnalla asuneena ei juuri muita harrastusvaihtoehtoja ollut. Vuosiin mahtui niin onnistumisia kuin pettymyksiä, mutta silti ikimuistoisimmat hiihtohetket olen kokenut penkkiurheilijana. Nykyään hiihdän omaksi ilokseni muutamia kertoja talvessa ja seuraan hiihtoa television välityksellä ja joskus paikanpäälläkin.
Toimin Laurean viestintätiimissä projektityöntekijänä ja vastaan tiimin puolesta kisojen printtimainonnasta. Koska urheilu kiinnostaa, projektiin hakeminen oli itsestään selvyys. Tavoitteena on myös menestyä tiiminvälisissä hiihtokilpailuissa, etenkin sprinttimatkalla:)
Nimeni on Elsi van Beukering, opiskelen Hyvinkäällä Laurea Ammattikorkeakoulussa ja toimin Vantaan SM-hiihdot 2014 projektissa projektijohtajana, tehtäväni on siis huolehtia siitä että projekti tulee toteutumaan toimeksiantajan asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Elävin muistoni hiihdosta on ala-aste ajoilta, koulun liikuntapäivältä. Oli aurinkoinen pakkaspäivä, kun lähdimme hiihtämään Helsingin Paloheinään. Alku sujuikin mukavasti, mutta noin puolessa välissä hiihtomatkaa tuli jyrkempi alamäki, joka päättyi mutkaan. Vauhti taisi päästä liian kovaksi ja mäen laskettuani suorastaan syöksyin ulos ladulta hankeen ja siinä rytäkässä suksikin katkesi. Tuon päivän jälkeen en ole suksia jalkaani laittanut. Kyse ei ole pelosta, pikemminkin vain totesin itselleni, ettei hiihto ole minun lajini. Nyt aikuisiällä olisi mukavaa kokeilla lajia uudestaan, ehkäpä tämän projektin kautta löydän uuden harrastuksen itselleni.
Nimeni on Rasmus ja olen 21-vuotias miehenalku, joka on aina ollut kiinnostunut hiihdosta. Nuorempana tuli talvisin hiihdettyä satoja kilometrejä, mutta lähiaikoina hiihtoa on enimmäkseen tullut seurattua televisoista. Hiihdon tilalle on tullut muita harrastuksia. Tähän projektiin halusin siksi, että aihe kiinnosti minua ja halusin haastaa itseni tämän kokoluokan projektissa. Projektissa toimin Facebook - tiimissä, joka vastaa Facebookkiin tehdystä materiaalista ja markkinoinnista.
Olen Saara ja SM – hiihdot 2014 Vantaa - projektitiimissä päätehtäviini kuuluu Facebook – sivujen ylläpitäminen. Teen myös muita projektiin liittyviä tehtäviä yhdessä muun tiimin kanssa.
Tarinani hiihdon parissa on erittäin lyhyt mutta sitäkin loistokkaampi. Ikää oli viisi vuotta ja sain joululahjaksi kummitädiltäni porkat ja sukset. Niille tuli käyttöä, kun päiväkodissa koitti Muumi - hiihtokisat ja yhtenä tehtävänä oli suorittaa erittäin hankalaksi osoittautunut Lapin käännös. Lapin käännös tarkoittaa kääntymistä ladulla 180 astetta. Kilpailussa oli tarkoitus suorittaa useampi tehtävä, mutta oma päiväni kului lapin käännöksen parissa.
Kaikesta huolimatta päivä päättyi onnellisesti, kun vihdoin suoritin tämän niin vaikeana pitämäni tehtävän. Vaikka en pääsytkään palkintosijoille Muumi -hiihtokilpailussa, äiti palkitsi minut kuumalla kaakaolla vaahtokarkkien kera ja kannustavilla sanoilla. Nykyään olen loistava Lapin käännöksen tekijä.
Olen Selina ja projektitiimissä kuulun ryhmään, joka vastaa printtimainonnasta. Toki autan myös muissa projektiin liittyvissä tehtävissä ja asioissa. Minusta hiihto on hieno laji. Siitä kun itse olen viimeksi hiihtänyt, on tosin muutama tovi vierähtänyt mutta muistikuvat ovat ihastuttavia. Mitään hauskoja kommelluksia tai suuria seikkailuja en ole kokenut, vaikka varsinkin pikkuisena tuli sivakoitua metsässä harva se päivä. Jos asuisin hyvän hiihtoladun lähellä ja minulla olisi sukset niin voisin kuvitella harrastavani hiihtoa, ainakin siihen asti kunnes onnistuin telomaan itseni.
Olen Henna Differt, 20-vuotias juuri liiketalouden opinnot aloittanut ja toivottavasti tuleva tradenomi. Tässä SM-hiihtoprojektissa työskentelen yhdessä muiden tiimin jäsenten kanssa ja vastuullani on muun muassa julistekoordinointi. On varmasti hauskaa nähdä ja kokea lajia näin vähän erilaisesta näkökulmasta tämän projektin kautta! Oma hiihtotaipaleeni ei ole kovin pitkä ja siihen kuuluvat lähinnä koulun pakolliset hiihto-osuudet sekä muutamat itsenäiset hiihtoyritykset. Tykkään kyllä hiihtämisestä silloin kun kaikki sujuu, on mukavaa liikkua talvella luonnossa ja mennä kovaa alamäkiä. Nyt en ole moneen talveen suksiin koskenut, vaikka sellaiset jostain varastosta saattavat löytyä. Nuorempana tuli hiihdettyä monia latuja esimerkiksi Levin reissuilla siinä missä muut laskettelivat laudalla. Vaikka hiihtoa lajina en niin paljon tunnekaan, on mielipiteeni hyvin positiivinen. Harrastetasolla se antaa kaikille mahdollisuuden ja se on helppo aloittaa sekä tekniikka aika nopea oppia. Kilpailutasolla siinä on erilaisia lajeja, joita on jännittävää seurata katsojan näkökulmasta paikan päällä tai kotisohvalta.
SM –hiihdot 2014 Vantaa – projektin avulla meillä on mieletön mahdollisuus päästä seuraamaan hiihtoa eturivistä. Varmasti tulemme oppimaan paljon lajista ja eihän sitä vielä tiedä, mistä kaikkialta itsemme löydämme.
On aika etsiä jokaisen sisäinen hiihtäjä, vaikka lunta ei vielä olekaan ja alkaa valmistautua tulevan talven koitoksiin.
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille,
Johanna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)